maanantai 16. kesäkuuta 2014

Cut To Fit & Grindibileet Vol.6. 6.6 Torvessa.

Myöhässä ja pahasti. Ei voi mitään.

Taas oli aika kesän parhaiden bileiden. Grindibileet Torvessa.
Viimeisten kolmen kesän aloittaja ja melkein myöskin kohokohtana toiminut tapahtuma.
Viiden bändin voimin grindiä, crustia ja punkkia niin, että naamaa sattuu koko kesän.

Mentiin Juuson kanssa paikalle siinä hetipiakkoin ovien avaamisen jälkeen ja paikalla oli jo muutamia ihmisä.
Pikaset terve-tervet siinä tutuille ja sitten istuskelua oluen kera siinä.
Tuona iltana ei ollut työkuvioita tiedossa muuten kuin paitatiskillä väijymistä jossain välissä.
Naureskeltiin tuossa myös, että viidestä bändistä kolme oli tullut Jyväskylästä.
"Näitä bändejä kannattaa käydä katsomassa Jyväskylässä"
Psykoanalyysi, Unborn Generation ja Hävitys siis.

Psykoanalyysi aloittaa vitutuksellaan. "Me ollaan Psykoanalyysi ja meitä VITUTTAA!"
Äänestetän vain kivellä! Tämä bändi huutaa suoraa sen mitä muu kansa ajattelee, mutta ei uskalla sanoa.
Erittäin vahva veto ja piristävä muistutus tästä bändistä. Viime näkemästä oli noin pari vuotta.
Toimii edelleen! Keeps on vitutus!

Unborn Generation hyökkää lavalle ja setti on laitettu uuteen uskoon siten, että se ei koostu uudemmasta Grind N' Roll-aikasesta materiaalista vaan räimitään porukkaa turpaan vanhemmilla kappaleilla.
Toimii aina! Suosittelen vahvasti katsomaan jos tulevat kulmillesi.

Hävitys ja Nistikko soitti tässä välissä, mutta itse väijyin paitatiskillä.
Näkeminen lavalle oli helppoa koska paikalle oli saapunut kaikenkaikkiaan ehkä joku 30 ihmistä mikä tuntui jotenkin mahalaskulta viime vuoden noin 100:n.

Hävitys kuullosti hitosti paremmalta, kuin kolme vuotta sitten. Pitäis tarkistaa matsku netistä.

Nistikko on Nistikko. Livebändinä menee kyllä. Kettu ja Joonas juoksee milloin missäkin suunnassa baaria mikkien kanssa ja loppubändi myllyttää lavalla.

Annetaan tässä kohtaa vuoro sitten illan "pääesiintyjälle":
Cut To Fit.

Koijarit lavalle ja kevään keikoilta tutuhkoksi tullut setti käyntiin. Tämä oli myöskin viimeinen ilta Miron kanssa. Ainakin näin toistaiseksi mikäli Vilillä ei tule näitä Etelä-Amerikan reissuja enemmänkin.
Setti etenee ja mylly pyörii.

Tämä bändi ei ole vielä kertaakaan livenä pettänyt ja omaan korvaan tuo keikka kolahti kevään keikoista loppujenlopuksi ehkä parhaimmalta vaikka olikin bändin mielestä taas vähän niinjanäin.
Kiitos Mirolle, että autoit jätkiä
Hyvät oli keikat, mutta bileet vähän lässähti.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti