Pori. Paikka jonka sanominen aiheuttaa kylmiä väreitä.
Päätin ennen lähtöä tehdä jätkille "Pori Survival Kitin" joka sisälsi: 1 Pullo Gambinaa ja 4 vanhaa Alibia.
Homman nimi oli Porisperen jatkoklubi Bar Montussa joten keula kohti Poria.
Päästiin lähtemään matkaankin jopa about aikataulussa. Tästähän meinaa tulla tapa!
Poriin yhden pysähdyksen taktiikalla.
Monttukin löytyi mukavan helposti joten kamat sisään ja kasaan.
Suunitelmana oli hoitaa soundcheck ripeästi ja suunnistaa festivaalialueelle tarkistamaan Stam1nan livekunto, kun heillä oli erikoiskeikka. Kaksi basisti. Nolla kiipparia. Ihan kivastihan tuo jytis, mutta kello rupes lähenemään epäilyttävästi ovien aukaisua ja ei oltu vielä syötykkään.
Loppupoppoo jäi mestoille ja itse suunnistin pitserian kautta Monttuun. Pori yllätti hyvällä pizzalla!
Ovet aukeaa ja väkeä ei näy missään?
Pari hassua hiihtäjää saapuu, mutta hiljaista on. Lämppäribändikin aloittaa miltein tunnin myöhässä?
Yllättäen väkeäkin rupeaa valumaan paikalle. Toivoa ei ole menetetty vielä!
Rytmiksen aikana tuntuu, että ihmisiä sataa ja lentelee milloin mistäkin suunnasta.
Joku surffaa tuosta suunnasta. Joku liitää toiseen suuntaan. Jotku crowsurffaa. Joku roikkuu katossa väärinpäin!? The hell is going on in here?
Meininki oli ihan tajuton joten Pori yllätti erittäin positiivisesti!
Poislähtö on aina oma pieni näytöksensä.
Kamat kasaan. Kamat autoon. Sitten paikallistat henkilöt ja kyseenalaistat lähtövalmiuden.
Joku jää juttelemaan, jollain on jotain hukassa tai sitten JOKU on hukassa.
En kylläkään valita. Välillä saattaa parit voimasanat sinkoilla ilmoille, mutta loppujen lopuksi itsehän tähän olen hakeutunut ja tämä on kuitenkin Parasta hommaa mitä voisin ikinä kuvitellakaan.
En vaihtaisi varmaan yhtäkään reissua pois mistään hinnasta.
Kotimatkalle saatiin myöskin pari extrakyytiläistä jotka olivat innokkaasti bailaamassa.
Seija (nimi muutettu) sammui vissiin jo ennen auton käynnistämistä. Sirpa (nimi muutettu) taaseen jaksoi bilettää koko matkan Pori-Helsinki vaikka osa seurueesta ottikin lukua hyvän tovin.
Loppumatkan biletyksistä löytyy videomateriaalia mikä kuitenkin jää nyt toistaiseksi julkaisematta.
Treenikämpälle saapuessa siinä klo 07 sattui hauska tilanne jossa eräs henkilö koki komean sammumisen.
Auto parkkiin, ovi auki, 6 metriä juoksua ja totaalinen tiedottomuus. Hienoa!
Päätin ennen lähtöä tehdä jätkille "Pori Survival Kitin" joka sisälsi: 1 Pullo Gambinaa ja 4 vanhaa Alibia.
Homman nimi oli Porisperen jatkoklubi Bar Montussa joten keula kohti Poria.
Päästiin lähtemään matkaankin jopa about aikataulussa. Tästähän meinaa tulla tapa!
Poriin yhden pysähdyksen taktiikalla.
Monttukin löytyi mukavan helposti joten kamat sisään ja kasaan.
Suunitelmana oli hoitaa soundcheck ripeästi ja suunnistaa festivaalialueelle tarkistamaan Stam1nan livekunto, kun heillä oli erikoiskeikka. Kaksi basisti. Nolla kiipparia. Ihan kivastihan tuo jytis, mutta kello rupes lähenemään epäilyttävästi ovien aukaisua ja ei oltu vielä syötykkään.
Loppupoppoo jäi mestoille ja itse suunnistin pitserian kautta Monttuun. Pori yllätti hyvällä pizzalla!
Ovet aukeaa ja väkeä ei näy missään?
Pari hassua hiihtäjää saapuu, mutta hiljaista on. Lämppäribändikin aloittaa miltein tunnin myöhässä?
Yllättäen väkeäkin rupeaa valumaan paikalle. Toivoa ei ole menetetty vielä!
Rytmiksen aikana tuntuu, että ihmisiä sataa ja lentelee milloin mistäkin suunnasta.
Joku surffaa tuosta suunnasta. Joku liitää toiseen suuntaan. Jotku crowsurffaa. Joku roikkuu katossa väärinpäin!? The hell is going on in here?
Meininki oli ihan tajuton joten Pori yllätti erittäin positiivisesti!
Poislähtö on aina oma pieni näytöksensä.
Kamat kasaan. Kamat autoon. Sitten paikallistat henkilöt ja kyseenalaistat lähtövalmiuden.
Joku jää juttelemaan, jollain on jotain hukassa tai sitten JOKU on hukassa.
En kylläkään valita. Välillä saattaa parit voimasanat sinkoilla ilmoille, mutta loppujen lopuksi itsehän tähän olen hakeutunut ja tämä on kuitenkin Parasta hommaa mitä voisin ikinä kuvitellakaan.
En vaihtaisi varmaan yhtäkään reissua pois mistään hinnasta.
Kotimatkalle saatiin myöskin pari extrakyytiläistä jotka olivat innokkaasti bailaamassa.
Seija (nimi muutettu) sammui vissiin jo ennen auton käynnistämistä. Sirpa (nimi muutettu) taaseen jaksoi bilettää koko matkan Pori-Helsinki vaikka osa seurueesta ottikin lukua hyvän tovin.
Loppumatkan biletyksistä löytyy videomateriaalia mikä kuitenkin jää nyt toistaiseksi julkaisematta.
Treenikämpälle saapuessa siinä klo 07 sattui hauska tilanne jossa eräs henkilö koki komean sammumisen.
Auto parkkiin, ovi auki, 6 metriä juoksua ja totaalinen tiedottomuus. Hienoa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti