Turku.
Herätys ystävänpäivään. Pää on sekasin kuin seinäkello vaikka mitään juonnutkaan. Väsyttäis aivan perkeleesti...Eihän siinä muutakuin ylös, suihkuun ja Turkuun!
Tässä kävinkin vain pieni miehistön muutos: crewimme uusin jäsen: Antti lähti mukaan paikkaamaan Visaa joka jäi ystävänpäivän kynsiin haha!
Turkuun saavutaan siinä viiden tienoilla, mutta iloksemme bändi on lievästi jäljessä aikataulusta. Ei ollut tosin, kuin 20min ettei sen enempää.
Turun Klubi on roudaushommissa yks paskin paikka mitä tiedän, mutta omalla tapaansa yksi parhaimpia, koska sieltä tulee talon puolesta apukantajia.
Meitä oli Moonsorrow+Ande, Toni, Matti, Jukka, Minä, Juuso ja Antti eli 12 henkeä. Tähän päälle 7-8 paikallista niin roudaushan oli hemmetin nopea ja helppo! Ei valittamista siis heh.
Kamat sisään, kasaan ja soundcheck. Tässä kohtaa spurgucrew otti suunnakseen Turun Siipiravintolan (erittäin vahva suositus tutustumaan tuohon paikkaan!) syöpöttelemään.
Tämän jälkeen halusin esitellä jätkille paikallisen "hevi"baarin: Whiskey bar. Hieno paikka.
20:20 Janne laittoi viestiä: "Muistathan tulla ajoissa laittamaan paitatiskin kasaan? :)".
Hereillä ollaan, mutta pää ei toimi. Olin kattellu kelloa ihan väärin ja tuli pikkunen hoppu.
Jätkät jäi baariin Saksasta saapuneiden fanien kanssa kaljoittelemaan ja itse lädin töihin. Reilu jako?
Ovet auki ja ihmiset sisään.
Kauppa käy pikkuhiljalleen ja lämppri (Oceanwake) aloittelee. Ihan hyvän kuulosta settiähän sieltä muristiin.
Vaikkei mikään omaperäisin tai ihmeellisin ollutkaan, niin kyllähän tuota vois jatkossa ehkä kuunnellakkin.
Kaiken tämän tohinan ohella huomasin erään partasuisen ihmisen tuijottelevan paitatiskin suuntaan ja kuulen matalan möreän: "Iltaa!"-tervehdyksen ja hahmo häviää yleisön sekaan.
Ihmetellessäni hahmotin hahmon olleen Swallow The Sunin Kotamäeksi. Tovin kuluttua huomasin, että kyseisen orkesterin muitakin edustajia oli paikalla. Miksi Helsinkiläiset vaivautuivat Turkuun asti?
Tänä iltana vaihdossa jeesasivatkin sitten Juuso ja Antti. Jännä paikka pojille sikäli, kun Juuso ei ollut vaihtoa tehnyt ja tämä oli myöskin Antin ensimmäinen roudausreissu.
Itse tyydyin kuuntelemaan settiä pääosin paitatiskiltäni kunnes Juuso tuli paikalle ja menin toviksi katselemaan keikkaa. Sydäntä lämmittävän hieno tunne katsoa, kun kaverit soittaa lavalla pirun iso hymy naamalla täydelle salille. Tuo on niitä hienoja hetkiä, kun näkee niin sanotusti oman käden jäljen käytännössä.
Keikka etenee kuin reki lumessa ja kaikilla on lystiä.
Kauppa käy ja paidatkin tuppaa loppumaan melkein kesken! Erittäin hyvä ilta kaikin puolin.
Ulosroudaus meni jälleen mukavasti, kun Klubin omat apukädet oli jeesaamassa. Kiitos vaan osallisille!
Kamat autossa. Sali tyhjä. Fiilis mahtava.
Tässä kohtaa oli hyvä kohta todeta ilta kuitatuksi ja lähteä ajelemaan kotia kohti.
Ei voi sanoa rehellisesti muutakuin, että meikäpoika tykkää tästä hommasta.
Miks kukaan tykkäis kantaa toisten tavaroita, ajaa toisia paikasta toiseen ja katsoa niiten kännistä toheltamista, tehä sitä tai tätä tai tota tai yhtään mitään? En tiedä, mutta minulle se on parasta mitä tiedän.
Kiitos tästä viikonlopusta Ville, Mitja, Janne, Markus, Marko, Ande, Juuso, Visa, Antti, Toni, Matti ja Jukka! Joensuussa nähdään ja Jyväskylässä juhlistetaan tämän Talvi Extran päätöstä!
Edit:
Tulipa summamutkilla mieleen rändömfakta: Tämä oli elämäni keikka nro: 350 ja nro: 60 Turun Klubilla.
Herätys ystävänpäivään. Pää on sekasin kuin seinäkello vaikka mitään juonnutkaan. Väsyttäis aivan perkeleesti...Eihän siinä muutakuin ylös, suihkuun ja Turkuun!
Tässä kävinkin vain pieni miehistön muutos: crewimme uusin jäsen: Antti lähti mukaan paikkaamaan Visaa joka jäi ystävänpäivän kynsiin haha!
Turkuun saavutaan siinä viiden tienoilla, mutta iloksemme bändi on lievästi jäljessä aikataulusta. Ei ollut tosin, kuin 20min ettei sen enempää.
Turun Klubi on roudaushommissa yks paskin paikka mitä tiedän, mutta omalla tapaansa yksi parhaimpia, koska sieltä tulee talon puolesta apukantajia.
Meitä oli Moonsorrow+Ande, Toni, Matti, Jukka, Minä, Juuso ja Antti eli 12 henkeä. Tähän päälle 7-8 paikallista niin roudaushan oli hemmetin nopea ja helppo! Ei valittamista siis heh.
Kamat sisään, kasaan ja soundcheck. Tässä kohtaa spurgucrew otti suunnakseen Turun Siipiravintolan (erittäin vahva suositus tutustumaan tuohon paikkaan!) syöpöttelemään.
Tämän jälkeen halusin esitellä jätkille paikallisen "hevi"baarin: Whiskey bar. Hieno paikka.
20:20 Janne laittoi viestiä: "Muistathan tulla ajoissa laittamaan paitatiskin kasaan? :)".
Hereillä ollaan, mutta pää ei toimi. Olin kattellu kelloa ihan väärin ja tuli pikkunen hoppu.
Jätkät jäi baariin Saksasta saapuneiden fanien kanssa kaljoittelemaan ja itse lädin töihin. Reilu jako?
Ovet auki ja ihmiset sisään.
Kauppa käy pikkuhiljalleen ja lämppri (Oceanwake) aloittelee. Ihan hyvän kuulosta settiähän sieltä muristiin.
Vaikkei mikään omaperäisin tai ihmeellisin ollutkaan, niin kyllähän tuota vois jatkossa ehkä kuunnellakkin.
Kaiken tämän tohinan ohella huomasin erään partasuisen ihmisen tuijottelevan paitatiskin suuntaan ja kuulen matalan möreän: "Iltaa!"-tervehdyksen ja hahmo häviää yleisön sekaan.
Ihmetellessäni hahmotin hahmon olleen Swallow The Sunin Kotamäeksi. Tovin kuluttua huomasin, että kyseisen orkesterin muitakin edustajia oli paikalla. Miksi Helsinkiläiset vaivautuivat Turkuun asti?
Tänä iltana vaihdossa jeesasivatkin sitten Juuso ja Antti. Jännä paikka pojille sikäli, kun Juuso ei ollut vaihtoa tehnyt ja tämä oli myöskin Antin ensimmäinen roudausreissu.
Itse tyydyin kuuntelemaan settiä pääosin paitatiskiltäni kunnes Juuso tuli paikalle ja menin toviksi katselemaan keikkaa. Sydäntä lämmittävän hieno tunne katsoa, kun kaverit soittaa lavalla pirun iso hymy naamalla täydelle salille. Tuo on niitä hienoja hetkiä, kun näkee niin sanotusti oman käden jäljen käytännössä.
Keikka etenee kuin reki lumessa ja kaikilla on lystiä.
Kauppa käy ja paidatkin tuppaa loppumaan melkein kesken! Erittäin hyvä ilta kaikin puolin.
Ulosroudaus meni jälleen mukavasti, kun Klubin omat apukädet oli jeesaamassa. Kiitos vaan osallisille!
Kamat autossa. Sali tyhjä. Fiilis mahtava.
Tässä kohtaa oli hyvä kohta todeta ilta kuitatuksi ja lähteä ajelemaan kotia kohti.
Ei voi sanoa rehellisesti muutakuin, että meikäpoika tykkää tästä hommasta.
Miks kukaan tykkäis kantaa toisten tavaroita, ajaa toisia paikasta toiseen ja katsoa niiten kännistä toheltamista, tehä sitä tai tätä tai tota tai yhtään mitään? En tiedä, mutta minulle se on parasta mitä tiedän.
Kiitos tästä viikonlopusta Ville, Mitja, Janne, Markus, Marko, Ande, Juuso, Visa, Antti, Toni, Matti ja Jukka! Joensuussa nähdään ja Jyväskylässä juhlistetaan tämän Talvi Extran päätöstä!
Edit:
Tulipa summamutkilla mieleen rändömfakta: Tämä oli elämäni keikka nro: 350 ja nro: 60 Turun Klubilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti