perjantai 17. huhtikuuta 2015

Cut To Fit, Büfo & Unborn Generation. Torvi, Lahti 16.04.15

Uusia asioita joille ihmiset ei näemmä ole valmiita.

Melkeinpä missä vain on järkevöity keikkojen aikatauluja paitsi tietenkin täällä.
Monellakin tapaa omastakin mielestä olisi mukavampaaa jos esim tämän illan tavoin keikat alkaisivat arkisin sekä viikonloppuisin jo siinä klo20.
Artistit ovat virkeämpiä ja yleisökin on vielä pelikunnossa.

Tämä ilta ainakin osoitti sen, että Torven kansa ei ole vielä muutokseen valmiita.
Ovet aukesi klo18 ja itse menin siinä klo1945 jälkeen mestoille. Paikalla oli maksaneita vissiin 5.

Kaikenkaikkiaan ihmisiä oli paikalla 28.

Unborn Generation aukasi illan ja jätkät ne hoitaa homman kotiin aina.
Uuden levyn biisit on melkein tiukkaakin tiukempia ja Ipi muuttuu varmaa parin vuoden sisään rumpukoneeks. Iha käsittämätön eläin!
Keikka oli heidän osaltaan tiukka, mutta yleisön puuttuessa tunnelma oli vaisu. Jätkät hoiti homman tyylikkäästi kuitenkin: Kamat lavalle-soundcheck-soitto-kamat autoon ja kotiin.

Büfo.
Tuo Turun oma pieni grindi-ihme. Kokoonpano tuntuu vaihtelevan aikapaljonkin laulajaa lukuunottamatta. Ei anneta sen haitata.
Tiukkaa settiä tarjoilivat koko setin läpi ja tässä kohtaa yleisöäkin alkoi olla paikalla ja se alkoi heräillä.

Cut To Fit.
Kotikaupungin sankarit ja levynjulkkarit.
Ketä kiinnostaa?
Välillä käy ärsyttää ja suoraan sanottuna vituttamaan olla keikoilla, kun huomaa "eihän täällä ole TAASKAAN ketään..."
Punkkarit ja muut valittaa aina, että ei oo keikkoi tarjolla ja sitten on tälläinen ilta ja huikeat 4€ sisään ja ketään näistä valittavista punkkareista ja muista näy missään.

Parasta tässä on silti se, että bändit vetää keikan täysillä, kuin olisivat loppuunmyydyllä keikalla riehumassa. Se lämmittää aina mieltä ja saa arvostamaan ihmisiä jotka jaksavat tehdä musiikkia ja nauttivat siitä vaikka turpaan tulee joka suunnasta.










perjantai 10. huhtikuuta 2015

Cut To Fit - Black Mouth

Kotikaupungin ylpeys Cut To Fit pistää vaihteeks turpaan ja huolella.

Uus levy "BLACK MOUTH" tulee myyntiin 17.04. ja se on ennakkotilattavissa seuraavista:
cuttofit@windowslive.com tai levykauppax.fi

Täältäpä se on myös kuunneltavissa:
http://kaaoszine.fi/ennakkokuuntelu-cut-to-fit-black-mouth/

GRIND!!!!

maanantai 6. huhtikuuta 2015

Barren Earth. Nosturi, Helsinki. 02.04.15

Keikka jolla minun ei pitänyt työskennellä.
Toisin kävi ja se oli mahtavaa!

Tampereelta selvitty yöllä kotiin ja nukuttu pari tuntia. Nyt on hyvä jatkaa lähteä vaihteeksi Helsinkiin, mutta tällä kertaan työhommiin Barren Earthin kanssa.

Päivä alkaa sillä, että etsitään ilmainen pitkäaikainen parkkipaikka Helsingistä. Helppo homma? No ei välttämättä.
Siitä sitten "nopea" siirtyminen Kampin nurkille etsimään autovuokraamoa. Mahtavintahan tässä oli se, että taksikuski heittää meijät annetun osoitteen kadulle ja sanoo: "tässä se jossai pitäis olla. moro!"
Epeli eikö vain?

Pyöritään siinä sitten Visan kanssa, kuin turistit ja soitellaan managerillekin ja kaikkialle; "missä helvetissä se oikein on?". Loppujenlopuks se löyty, mutta sijainti ei ollut sitten millään looginen.

Seuraava etappi: Etsitään oikea auto ja sitten etsitään Live Nationin toimiston lähettyviltä taas parkkipaikkaa ja sehän se on sprintterillä helppoa? No niinpäniin.
Homma etenee.

Aikataulut kusee ja puhelinlangat soi: "ollaan vähän myöhässä. pyritään olla ottamatta sakkoja".
Yhden treenikämpän kautta Shellille ja siitä toiselle treenikselle.
Minä, Visa, Jón ja Marko sitten lastataan kamat autoon ja kiirehditään Nosturille....Tai niinhän me luultiin...

Keskustahan oli tietenkin tukossa ja minä en Helsingissä nopeasti aina keksi toisia reittejä joten aikataulut venyy ja puhelinlangat soi.

Paikalle päästessä vastassa olikin sitten lauma kaikenkarvaisia hahmoja ja Load In saa alkaa.
Alkopa niin hyvin, että ite olin pakannu auton huonosti ja sain kiipparicasesta päähän. Hyvä!

Kamat sisään, soundcheck ja kaikkea ihmettelyä. Syömistä ja odottelua.

Oceanwake oli illan ensimmäinen artisiti joka on tullut todettua ja helmikuussa Moonsorrow:n keikoikka ihan jees livebändiksi. Red Moon Architect oli illan toinen akti joka lämmitteli myöskin Moonsorrow:ta helmikuussa.

Pääsiäsenpyhä ja torstai. Olin jopa hämmentynyttäkin hämmentyneempi, kun yleisöä oli jopa ehkä 40 ihmistä saapunut paikalle RMA:n aikana. Mitä helvettiä?

Barrenin soittoajan lähestyessä väkeä kuitenkin saapuaa tasaisesti lisää paikalle ja tunnelma paranee.

Keikkahan meni erittäin mukavasti. Bändi näytti nauttivan soitostaan kuten myös yleisöllekkin näytti kelpaavan. Ei nää jätkät näemmä turhaan ole "ammattimuusikoita".

Vaikka foorumeilla ja keskuteluissa Jón jakaa ihmisten mielipiteitä Kotamäen jatkana, on pakko sanoa: en keksi ketään parempaa laulajaa tähän bändiin, kuin Jón.
Älkää lytätkö ennen, kuin olette kuunnelleet levyltä ja nähneet livenä. Jón on erillainen, mutta täyttää nämä kengät.

Keikan jälkeen artistien siirryttyä bäkkärille alkoi minulla ja Visalla sekä Nosturin omilla apukäsillä kamojen kasaus. Eipä tuossa kauaa nokka tuhise kuitenkaan.

Touhun ohella, minulta käydään kysymässä moneen otteeseen, että onko ollut puhetta kuka/ketkä lähtee mukaan tekemään poisroudausta. Vastasin joka kerta: "En tiedä. Ei ole vielä kerennyt juttelemaan asiasta." johon sain aina saman vastausken: "Mä käyn selvittää!"

Heitettiin tavarat Visan ja Ramin kanssa autoon jonka jälkeen menimme bäkkärille ihmettelemään menoa. Siinä samassa minulta kysytään: "Ootteko te nyt ihan oikeesti jätkät varmoja, että te saatte noi kamat hoidettua reenikselle kahdestaa!?!"
Hämmentyneenä tuijotan ihmisiä ja totean vain: "No totta helvetissä saadaan!"
Haasteet ovat aina hauskoja ottaa vastaan ja miksi viedä yksi tai kaksi artistia heidän levyjulkkari-afterpartyist pois?

Avaimet kouraan ja menoks.

Suurin osa kamoista toiselle treenikselle. Auton tankkaus. Kuitti ja toisen treeniksen avaimet kirjekuoreen ja loppujenkamojen kanssa toiselle treenikselle.
Sitten se illan hauskin osuus.
Etsi sprintterille parkkipaikka mahdollisimman läheltä autovuokraamoa Helsingin keskustassa. Heleppoa, ku heinänteko! Juuh....

Auto ruutuun ja avaimet postiluukkuun. Kiitos Helsinki, ei nähä vähään aikaan!

Aivan parasta!


















Eyehategod + Morbid Evils. Klubi, Tampere. 01.04.15

3/3.

Eyehategodin ensimmäinen kerta Tampereella ja lämmittelyvuorossa Turkulainen Morbid Evils.
Turpaan tulloo?

Saavuin paikalle ja kävelin tapani mukaisesti sisään kahville.
Istuttuani huomasin järkkärien pistävän ovet lukkoon paikasta. Ihmettelin siinä sitten, kun ei minua sieltä mihinkään häädetty vaikka ovet aukesi virallisesti vasta puolen tunnin päästä.
Eipä siinä mitään.

Morbid Evils on raskasta ja hidasta. En ennen ole keksinyt tälle "doom-osastolle" niin sanottua lähestymisbändiä, mutta jos jotakuta kiinnostaa tutustua äärimäisen raskaaseen, hitaaseen ja synkkään doomiin, niin ensimäisenä mieleen saattaisi juolahtaa Morbid Evils.

Vaikka bändi onkin hyvä livenä ja levyltäkin aika toimiva, niin itselle tämä on kuitenkin sinänsä hankala bändi lähestyä, kun "on jo kuullut" nämä jutut mitä ME tarjoaa.
Ei siinä silti mitään. Livenä lähden ehdottomasti ja mielelläni katsomaan sekä suosittelen!

Eyehategodin soittoaika lähestyy ja pikkulauantain riemu.
Yleisöä on varmaan päälle toista sataa ellei enemmänkin ja mylvintä ja hien tuoksu on sen mukaista.

Yksi koominen asia mikä tätä bändiä yhdistää aina keikoilla.
Joka paikassa haisee pilvi eikä ketään hetkauta.

Yleisö pistää mellakan pystyyn heti keikan alusta asti ja huutaa keuhkojaan tyhjäksi.
Bändistä huomasin senkin samantien, että olivat saanneet aamulla lentoyhtiöltä omat soittokamat takasin joten ei menty enään lainakamoilla vaan omilla EHG-mädätetyillä asetuksilla ja vireillä.

Settilista oli omiin korviin suhteellisen vastaava maanantaille, mutta eipä se haittaa.
Katsoisin tätä bändiä livenä vaikka 6 keikkaa per päivä 24/7/52.

Eturivissä oli noin 15:sta henkilön ryhmä joiden EHG-tietämyksestä en menisi liikoja vannomaan, kun kokosetin ajan huudettiin BLANKiä kuten Motörheadin keikalla Ace Of Spadesia.

Huutosakin riemuksi tämä biisi sisältyi settilistaan, mutta biisin esitys oli oletettua lyhyempi.
15 Sekuntia biisiä sisään ja eräs näistä sankareista kiipesi lavalle yrittämään stagedaivausta.
Järkkärihän sen tietty esti samantien ja lähti saattamaan tätä herraa ulos.
Jimmy huomasi tilanteen ja puhalsi biisin siinä minuutin kieppeillä poikki:
"Hey you securityguy! Leave that kid in! He's not going anywhere!" ja järkkärihän artistin käskystä vaikkakin vastahakoisesti jätti henkilön sisälle.
Jimmyllä oli kuitenkin lisäterveiset: "DON'T DO THAT AGAIN OR I'LL KICK YOU OUT MYSELF!!"
Mielestäni reilu peli. Lava artisteille ja lattia yleisölle. Keep it simple.

Setin välissä kuultiin myöskin Jimmyltä hienonhieno tulkinta "Hämähämähäkki"-lastenlaulasta tosin Englannin kielisenä esityksenä.

Vaikka näin bändin kolmena iltana peräkkäin ja settien pituudet pyöri siinä 1,5 tunnissa, niin lisää olisi maistunut.
Olin koko illan pienessä ristiriitaisessa tunteessa. Oli mieluisaa nähdä lempibändi livenä, mutta tiesin kuitenkin sisälläni, että huomenna en enään näe heitä.

Noh tilannetta tasoitettiin kuitenkin sillä, että tarjouduin apuun ja pääsin tekemään heidän kanssaan Load Outtia. Eräs unelma täytetty osittain!










Eyehategod + Famine Year. Kuudes Linja, Helsinki. 31.03.15.

2/3.

Tiistai ja tällä kertaa lähdin keikalle yksinäni.
Paikalla sitten törmäsinkin muutamiin tuttuihin ja ilta olikin oletettua sosiaalisempia sekä minut saatiin yllytettyä yhteiskuviin Miken ja Jimmyn kanssa.

Illan avausbändinä toimi Famine Year.
Tuossa on sen sortin kotimainen bändi mikä jokaisen pitäisi nähdä vähintään kerran eläessää.
Ilta toimi heille myöskin uuden seiskatuumaisen julkaisukeikkana ja esitetyt uudet kappaleet olivat taattua Famine-laatua.
Keikka oli tiukka rypistys ilman turhaa hempeilyä tai hidastelua. "Tunti turpaan ja täysillä!"
Suosittelen!

Tokaa iltaa samassa paikassa joten settilista varmaan 60-70 prosenttisesti uusiksi.
Erittäin mukavaa aina nähdä bändejä jotka jaksavat nähdä tämän vaivan ja soittaa eri kappaleita vaikka välillä tulikin: "I'm sorry haha! We haven't played that song live in years!"-kommentteja.
Tässä genressä on kuitenkin helppo peitellä virheitään.
-Rumpalilla jos tulee epäilys: vedä filli.
-Kitaristi & basisti: anna feedbackin huutaa.
-Laulaja: huudat vain jotain!

Tänä iltana oli myöskin yleisön kohme poistunut hyvinkin pitkälti ja Kuudes Linja muistutti suuriman osan illasta mellakka-aluetta eli helvetin hyvä!!

Yleisön lisäksi bändikin oli jo paremmin tässä päivässä ja täten paljon tiukempina, kuin edellisenä päivänä.

Nälkä kasvaa syödessä joten odotukseni oli Tampereen kohtaan suuret!










Eyehategod. Kuudes Linja, Helsinki. 30.03.15

1/3.

Tätä iltaa oli odoteltu jo pari vuotta.
Eyehategod on livenä kokemus. Se ei ole vain bändi joka tulee paikalle soittamaan biisinsä ja lähtee vetämään.

Lavalle nousee viisi 40+ vuotiasta joilla kaikilla on päihdeongelmia ja kaikkea muitakin ongelmia taustalla. Biisit soitettaan kuitenkin suuremma sydämmellä ja kylmällä lämmöllä, kuin miljoona muuta nykybändiä yhdessä.

Voiko joku soittaa niin rumaa musiikkia,että siitä tulee fyysisesti huono olo ja silti siitä nauttii?
Vastaus on: Kyllä voi.

Saavuttiin Kuudennelle Linjalle emännän kanssa ovien avaamisen kieppeillä.
Sisälle ja istumaan sekä odottelemaan.

Kohti Tuhoa oli lämppärinä ja hoiti hommanssa sinällään hyvin. Itselleni heidän tarjonta ei tarjoa yhtään mitään joten se siitä.

EHG:n soittoajan lähestyessä paikalle oli valunut melkein täystupa ja otetaan huomioon, että on kuitenkin maanantai.
Samalla, kun artistit kiipeävät lavalle he huomaava heti ensimmäiseksi eturivissä pyörin kaverin joka oli vissiin sienissä tai hapoissa. Tervetuloa Suomeen haha!

Vaikka soittajat kärsii vielä jetlagista ja osa omista soittokamoista on lentoyhtiön puolesta jossain kiertelemässä muualla hoituu keikka ammatimaisesti läpi.

Bändi ei ollut parhaimmilaan, mutta soitti aivan älyttömän tiukan keikan, mutta yleisö kärsi Suomalaisesta kohmeudesta ja maanantaista.

Tässä epämääräisesti ensimmäinen osio.