Pohjanmaa kutsuu jälleen.
Kymmenen pintaa pitäis olla auto noudettuna ja treeniksellä pakkaamassa.
Reissuun lähdön tämän kertainen erillaisuus olikin siinä, kun Helsingistä mukaan lähti valomies-Matti ja Otto.
Ajomatkahan meni rauhallisesti ja kolmen aikaan oltiin sitten Seinäjoella hakemassa passeja.
Auto bäkkärialueelle ja ei muutakuin sitä perinteistä: odottelua ja ihmettelyä.
Ensimmäinen tunti alueella oli silkkaa poukoilua ja ihmettelyä. Sitten päästiinkin pikkuhiljaa kasailemaan kamoja. Siinä ei tunnetusti kauaa kestä.
Otolla oli käynnyt tässä keikkojen välissä idea. Numeroida symbaalitelineet järjestykseen ja merkata varteen oikea korkeus. Tämähän kuullosti korvaani todella hyvältä idealta, kun se nopeuttaa toimintaa kummasti ja pystytään täten kasaamaan rummut vailla Oton läsnäoloa...vaan toisinhan siinä kävi. Idea oli toteutettu vain puoliksi ja sitähän siinä sitten Oton kanssa naureskeltiin siinä.
Kamat on pääosin kasassa joten nyt odotellaan ja ihmetellään, kun Teksti-tv 666 soittaa soittonsa.
Teltta alkoi täyttyä ja tämä enteilee pelkkää hyvä.
Keikan ensimetreistä viimeisiin hatariin askeliin tunnelma oli korkealla.
Bändi nauttii olostaan ja yleisö nauttii jokaisesta soinnusta ja karjahuksesta mikä lavalta tarjotaan.
Meinasi keikalle tulla äkkilopetuskin, kun Janne pinkoili rumpusetin taakse ja astuessaan valotelineen päälle saatiin huomata, että joku ei ollut laittanut lukkoa päälle ja Janne meinas ottaa komean, mutta uhkaavan näköisen kaatumisen. Jollain mystisellä konstilla pysyi kuitenkin pystyssä.
Keikka on ohi. Jätkät menee bäkkärille ja alkaa perinteinen purkuprojekti.
Tällä kertaa tämä projekti meni hämmentävän mukavasti. Itse purin ja paketoin tavaroita Provinssin apukäsien kanssa ja he veivät aina valmiit tavarat autolle jossa Matti otti ne vastaan ja auto pakattiin siinä samalla. Nopein projekti vähään aikaan.
Tällä kertaa tämä projekti meni hämmentävän mukavasti. Itse purin ja paketoin tavaroita Provinssin apukäsien kanssa ja he veivät aina valmiit tavarat autolle jossa Matti otti ne vastaan ja auto pakattiin siinä samalla. Nopein projekti vähään aikaan.
Tämän jälkeen olikin aika sitten mennä syömään ja ihmettelemään festivaalien tarjontaa.
Ruokailu oli päälavan takana ja siinähän esiintyi Elastinen.
En ensisijaisesti haluaisi haukkua ketään artistia tai mitään bändiä, mutta mitä helvettiä oikeasti?!
Mikä tuossa paskassa voi ketään kiinnostaa? Hyhhuh.
Syöty ja palloiltu on. Nyt alkaa se varsinainen projekti.
Etsi kyytiin tulevat ihmiset ja selvittele monen aikaan he olisivat valmiit lähtemään.
Kuskinahan minä voisin määrätä minuutilleen, että monelta lähetään ja kyydissä on kello xx:xx ne jotka haluaa tänään täältä pois.
Itselläni, kun ei yleensä hirveä kiire ole mihinkään, niin tykkään kysellä mielipiteitä ja luoda kanssamatkustajien kanssa yhdessä aikataulun milloinka lähdettäisiin.
Sovittiin porukalla, että lähdettäisin siinä kymmenen kieppeillä. Totuushan oli puolenyön jälkeen. Heh.
Harvinaislaatuinen tilanne tässä reissussa oli myös se, että valomies-Matti oli suostuvainen jakamaan ajovuoroja. Liikkeelle lähtiessä minä sitten hyppäsin apukuskin paikalle.
Että jokin arkinen asia voi välillä tuntua surrealistiselta.
Kotimatka meni erittäin mukavasti kotonahan sitä oltiin taas josku toisten ollessa töissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti