Kyllä vain! Taistelu pohjolasta on käsillä!
Perjantain vietoksi otin Juuson ja Visan kyytiin ja suunnattiin Kuopioon Moonsorrow:n hommiin.
Me saavuttiin siinä vähän ennen iltakuutta paikalle ja jätkät tuli Henkalle samoihin aikoihin.
Tervehdykset ja kamoja kantamaan.
Kamojen kasaamisessahan tunnetusti kauaa näitten herrojen kanssa mene ja tälläkin kerralla homma hoitui nopeasti.
Samalla opastin Juusolle ja Visalle mitä he voi tehdä ja itse kasailin myyntipistettäni.
Nyt tultiin tälle vuosituhannelle sillä tapaa, että sain excel-taulukon paidoista! Aika hurjaa touhua heh.
Olihan siitä muutakin iloa, kun oli oma läppäri mukana. Pystyi esimerkiksi katsomaan Twin Peaksia soundcheckin aikana!
Soundcheckin jälkeen lähettiin syömään.
Ruuan jälkeen katsoinkin kellon olevan sen verran, että lähdin paitatiskille notkumaan.
Lämppäribändinä toimi Red Moon Architect. Itselle tuo bändi ei valitettavasti kummosia tuntemuksia herättänyt vaikka olikin ihan hyvä.
Tässä välissä on pakko taas ihmetellä paitatiskin asiakkaita.
Ensimäisessä kuvassa ja Henry's Pubissa käynneet tietää, että siellä on tuo paitatiski tuossa lavan vieressä ja tuossa vieressä on tuollainen 150cm korkea kaiutin ja katossa roikkuu toinen monsteri joten möly on perkeleenmoinen.
Minkä helvetin takia pitää siis tulla bändin soittaessa siihen yrittää ostaa yhtää mitään? Minä en kuule mitä mulle sanotaan eikä asiakas kuule mitä minä sanon sille. (laita tähän x-määrä haluamiasi kirosanoja).
Ande kävi nykäsemässä hihasta, että minun pitää jeesata vaihdossa. Visalle siis info, että tulee väijymään tiskin taakse ja itse lavalle pyörimään.
Vaihto pienessä tilassa on oma taidon näytteensä, mutta onnistuhan tuo.
Ensimmäisen biisin aikana Mitja taistelee mikrofoninsa kanssa, kun se ei suostu pysymään aloillaan ja myöskin epäonneksi kitarassa jotain häikkää sekä kaikki linjat vedetty vissiin nolliin. Säätöäsäätöä.
Muuten koko keikkaa soljuuu mukavasti eteenpäin, mutta jossain välissä tuli jokin älytön mysteerikierto ilmoille. Muistan huomanneeni Markukseni ilmeen: "Mikäs helvetti se oli?!"
Ennen viimeistä biisiä (Sankaritarina) Ville päätti pitää yleisölle pienen puheen: "Tämä seuraava biisi on teille jotka ette kuvaa. Tämä seuraava biisi ei ole teille jotka leikitte niillä älypuhelimillanne kokoajan. Te olette keikalle. Katsokaa sitä keikkaa ja eläkää siinä. Älkää kuvatko!"
Keikan jälkeen hengailtiin siinä tovi. Laiteltiin kamoja kasaan ja lähdettiin takasin Lahteen.
Mikäs siinä. Suunnilleen aamukuudelta kotona ja viiden tunnin päästä herätys ja siitä melkein heti herättyä Turkuun!
Siitä seuraavassa kirjotuksessa!
Perjantain vietoksi otin Juuson ja Visan kyytiin ja suunnattiin Kuopioon Moonsorrow:n hommiin.
Me saavuttiin siinä vähän ennen iltakuutta paikalle ja jätkät tuli Henkalle samoihin aikoihin.
Tervehdykset ja kamoja kantamaan.
Kamojen kasaamisessahan tunnetusti kauaa näitten herrojen kanssa mene ja tälläkin kerralla homma hoitui nopeasti.
Samalla opastin Juusolle ja Visalle mitä he voi tehdä ja itse kasailin myyntipistettäni.
Nyt tultiin tälle vuosituhannelle sillä tapaa, että sain excel-taulukon paidoista! Aika hurjaa touhua heh.
Olihan siitä muutakin iloa, kun oli oma läppäri mukana. Pystyi esimerkiksi katsomaan Twin Peaksia soundcheckin aikana!
Soundcheckin jälkeen lähettiin syömään.
Ruuan jälkeen katsoinkin kellon olevan sen verran, että lähdin paitatiskille notkumaan.
Lämppäribändinä toimi Red Moon Architect. Itselle tuo bändi ei valitettavasti kummosia tuntemuksia herättänyt vaikka olikin ihan hyvä.
Tässä välissä on pakko taas ihmetellä paitatiskin asiakkaita.
Ensimäisessä kuvassa ja Henry's Pubissa käynneet tietää, että siellä on tuo paitatiski tuossa lavan vieressä ja tuossa vieressä on tuollainen 150cm korkea kaiutin ja katossa roikkuu toinen monsteri joten möly on perkeleenmoinen.
Minkä helvetin takia pitää siis tulla bändin soittaessa siihen yrittää ostaa yhtää mitään? Minä en kuule mitä mulle sanotaan eikä asiakas kuule mitä minä sanon sille. (laita tähän x-määrä haluamiasi kirosanoja).
Ande kävi nykäsemässä hihasta, että minun pitää jeesata vaihdossa. Visalle siis info, että tulee väijymään tiskin taakse ja itse lavalle pyörimään.
Vaihto pienessä tilassa on oma taidon näytteensä, mutta onnistuhan tuo.
Ensimmäisen biisin aikana Mitja taistelee mikrofoninsa kanssa, kun se ei suostu pysymään aloillaan ja myöskin epäonneksi kitarassa jotain häikkää sekä kaikki linjat vedetty vissiin nolliin. Säätöäsäätöä.
Muuten koko keikkaa soljuuu mukavasti eteenpäin, mutta jossain välissä tuli jokin älytön mysteerikierto ilmoille. Muistan huomanneeni Markukseni ilmeen: "Mikäs helvetti se oli?!"
Ennen viimeistä biisiä (Sankaritarina) Ville päätti pitää yleisölle pienen puheen: "Tämä seuraava biisi on teille jotka ette kuvaa. Tämä seuraava biisi ei ole teille jotka leikitte niillä älypuhelimillanne kokoajan. Te olette keikalle. Katsokaa sitä keikkaa ja eläkää siinä. Älkää kuvatko!"
Keikan jälkeen hengailtiin siinä tovi. Laiteltiin kamoja kasaan ja lähdettiin takasin Lahteen.
Mikäs siinä. Suunnilleen aamukuudelta kotona ja viiden tunnin päästä herätys ja siitä melkein heti herättyä Turkuun!
Siitä seuraavassa kirjotuksessa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti