Ah. Lahti. Kotikaupunki.
Tätä iltaa stressasin jostain syystä aivan perkeleesti. Aikataulullisesihan meillä ei ollut mitään mahdollisuuksia esitellä Jónille paikkoja mikä harmitti, mutta näin se vain on.
Finlandia-Klubi kun on tutusti harvinaisen akustisesti haastava, jäykkä ja kolkko keikkapaikka, niin stressasin jotenkin kokoajan, että "mitähä nää jätkät nyt miettii tästä?".
Kaikessa kolkkoudessaan jätkät otti tilanteen vastaan ihan hyvin ja kaikki meni sitten mukavasti siinä.
Edellisviikolla sanoin Jussille, että jos hän taikoo Finkulla hyvät soundit, ni tarjoon kaljan. Noh maksuhommiin jouduin.
Harvoin Finkulla asioin syystäjatoisesta, mutta en ole ikinä kuullut siellä noin hyviä soundeja.
Sali oli harmillisen tyhjä, koska Mokoma soitti Mössöllä ja Isku-Areenalla oli Pelicansin peli.
Kummatkin huomattavasti halvempia, kuin keikka Finkulla ja molemmissa halvemmat juomatkin.
Parempi akustiikka, istumapaikkoja ja mitä vielä. Voiko syyttää jossei tullut Finkulle?
Kaikesta huolimatta Barren Earth näytti jälleen närhemunat ja sen, että mistä puhaltaa.
Helvetti. Lava otettiin jälleen haltuun kuninkaan elkein ja settilista jyrättiin läpi sydämmellä ja voimalla. On puhdasta nautintoa saada tehdä töitä heidän kanssa.
Turisas veti jälleen illan ammattimaisesti läpi ja näkihän yleisöstä sen, että olivat tulleet Turisasta katsomaan.
Ilta jatkui baariin ja siitä seuraavana päivänä Turkuun ilman Barren Earthia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti